Varovainen ehdotus Suomen koulutusjärjestelmälle

Kävin kouluja Suomessa yli 15 vuoden ajan ja pääsin kokemaan peruskoulun, lukion ja ammattikorkeakoulun. Kauppakorkeaan minua ei ikinä hyväksytty vaikka kolmesti hainkin.

Aloitin yliopistossa opiskelun vasta Australiassa.

Olen katsonut nyt muutaman vuoden ajan paikallista koulumeininkiä ja se eroaa Suomen järjestelmästä omine piirteineen. Australiassa koulut on jaettu julkisiin ja yksityisiin ja jokaisessa peruskoulussa käytetään koulupukuja. Opettajia nimitellään sukunimellä. 

Hyi sanoisi suomalainen! Eihän noin voi kohdella lapsia.

Toisaalta, auktoriteetti ja kaapin paikka tiedetään jo pienestä pitäen.

Olen paljon muistellut mukavia aikojani Suomen koulutusjärjestelmässä. Muistan varsinkin lämmöllä ne ajat jolloin opiskelin tradenomiksi ammattikorkeakoulussa. Nyt olen vertaillut niitä omiin opintoihini.

1. Muistan, kuinka ensimmäisenä vuotena AMK:ssa luokallani oli hurja määrä oppilaita. Seuraavana vuotena puolet olivat lähteneet kauppakorkeakouluun. Nämä ovat siis ihmisiä, joilla ei ollut alunperinkään tarkoitusta lukea tradenomiksi, tai he vain kokeilivat sitä. Samalla he veivät paikkoja sellaisilta opiskelijoilta, jotka olisivat oikeasti halunneet tradenomeiksi.

Mistä tiedän tämän? Siksi, koska olin itse yksi näistä opiskelijoista! En halunnut aluksi opiskella tradenomiksi ollenkaan..

Tätä ongelmaa ei ole Australiassa, koska yliopistoon haetaan, jotta saadaan työpaikka - jolla rahoitetaan elämä. Yliopistot maksavat rahaa - ja se aiheuttaa sen, että suomalaisille mahdollistettua kouluhyppelyä ei harrasteta läheskään niin paljoa. Vaikka australialainen koulu maksaa, on silti kaikilla samat lähtökohdat kuin suomalaisillakin. Miksi muka!?

Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus hakea valtion HECS-opintolainaa, jolla rahoitetaan opinnot. Itse oppilaalle ei tule kuluja, mutta velkataakka on selässä ensimmäisestä päivästä lähtien. Päätökset koulutuksesta ovat yllättäen tarkempia ja niissä pysytään.

Velan takaisinmaksu alkaa vasta, kun oppilaan vuositulot ylittää 51 309aud. Velkojat eivät iske heti kun koulu loppuu, vaan vasta kun sinulla on tukevat tulot ja voit oikeasti maksaa velkaa takaisin.
Helppoa eikö?

---------------------------

1.5 Muistan, kuinka koulussani, ja monen muunkin ystäväni koulussa oli useita ikuisuusopiskelijoita. Sellaisia, jotka istuivat koulun kirjoilla useita vuosia käymättä koulua. Kuulemani mukaan ne maksavat kouluille järjettömiä summia - koska näille pitää varata tietenkin tilaa, ruokaa ja muita resursseja.

MTV Uutiset kirjoitti neljä vuotta sitten, että opiskeluajasta on tullut "aikuisten leikkikehä":

"Suomi on jatkuvasti huolissaan työvoimastaan, ja haluaisikin pidentää työuria venyttämällä niitä yläpäästä ja nopeuttamalla opintoja elämän alkuvaiheessa. 

Vuoden 2010 selvityksen mukaan vain runsas kolmasosa suomalaisista yliopisto-opiskelijoista suoriutuu vuodessa opiskelujen minimivaatimuksista.

Aalto-yliopiston professorin Vesa Puttosen mielestä opintojen pitäisi maksaa.

- Opiskelu katsotaan ilmaishyödykkeeksi, ja siihen suhtaudutaan siksi liian vapaasti. Jonkinlainen maksullinen yliopisto-opetus olisi ehdottomasti ratkaisu tähän kysymykseen, Puttonen sanoo."

Tämäkin ongelma siis voisi ratketa pienellä nimellisellä maksullisuudella.


------------------------------

2. Muistan, kuinka moni opiskelijatoverini jätti menemättä tentteihin koska oli darra - tai joku muu syy. "Sama se, voi jättää uusintaan"

Suomessa voi uusia tenttejä - Australiassa ei. Jos ei läpäise, niin kurssi suoritetaan kokonaan uudestaan. Siksi suurin osa läpäiseekin kaiken kerralla!

Yliopistoon on tultu kouluttautumaan. Työelämän ihmiset joko sovittavat työn kouluun, eikä toisinpäin. Jos tilanne on mahdoton, on mahdollista mennä avoimeen yliopistoon ja hankkia tutkinto sitä kautta.


---------------------------------------

3. Muistan, kuinka moni kauppislainen ystäväni opiskeli suurimman osan jutuista kotona ja tenttivät itsensä valmiiksi. Gradun esitteleminen oli ainoa kerta, kun he olivat puhuneet tuntemattoman ihmisjoukon edessä. Esitelmiä ei ollut tarvinnut pitää. Tämä näkyikin heti Australian yliopistoissa joissa esitelmiä on yleensä vähintään kaksi per kurssi. Vain gradun esittäneet oppilaat olivat luonnollisesti kauhuissaan! Eikä näitä oppilaita ollut vain Suomesta vaan ympäri eurooppaa..

--------------------------

Suomessa on helkkarin hieno koulutusjärjestelmä joka tuottaa parhaimpia oppilaita. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö sitä voisi parantaa ja esimerkiksi ottaa mallia muualta. Tiukemman linjan ottaminen ja periksiantamattomuus lepsuilussa voisi toimia myös Suomessa. Pienellä pakolla saadaan opiskelija kuin opiskelija motivoitumaan ja tekemään töitä esim. aikamääreen rajoissa. Pakko kun on paras muusa.

Tuskin tulokset ainakaan laskevat, jos potkimme oppilaita hieman lujempaa persiille.